Edellisen kirjoituksen aikaan haaveilin, että joskus kesällä tulisi viimein sellainen hetki, että ehtisin käpertyä sohvan nurkkaan ja lukea kirjaa. Covid-kuvioiden takia elämä oli hetkessä mennyt niin hektiseksi, että se todentotta tuntui vain haaveelta! Rutiinit katosivat ja uusia käytäntöjä oli kehiteltävä pikavauhtia, jotta arki sujuisi. Nyt on sunnuntai, ensimmäinen pääsiäispäivä, ja ihmeiden ihme, olen lukenut kirjaa! Olen istunut nojatuolissa, juonut kahvia ja lukenut _aivan _rauhassa_ kirjaa. … Jatka artikkeliin Miltä tuntuu, kun yhtä äkkiä onkin aikaa?