Tänä vuonna on riittänyt hyörinää. Noin viikko sitten heräsin hätkähtäen siihen, että joulu on aivan pian. Kaiken muun tekemisien lomassa minä, ikuinen jouluihminen, olin jotenkin onnistunut pääsemään joulukuun puolelle ilman ensimmäistäkään ajatusta jouluvalmisteluista.
Yhtäkkiä olin tilanteessa, jossa joulumieli ryöpsähti päälle ilman mitään ennakkovaroitusta. Kuinka se oli mahdollista, kun sääkin oli niin synkkä ja harmaa?
1. Valoa pimeyden keskellä
Jouluiseen maisemaan liittyy mielessäni vahvasti valkoinen lumihanki, pakkanen ja tummalla taivaalla kirkkaana loistavat tähdet. Tummaa taivasta lukuun ottamatta tätä maisemaa on vaikea löytää näillä leveysasteilla.
Niinpä en ollut ollenkaan varautunut siihen tunnelmaan, johon törmäsin keskellä vanhaa kaupunkia. Matalien puutalojen rivistö, hehkuvat jouluköynnökset viritettyinä kadun ylle. Ja se hiljaisuus. Aivan kuin olisin astunut keskelle lumottua joulukatua, jolta vain hetki sitten kaikki ihmiset olivat rientäneet pois. Mutta minne?
2. Herkkiä säveliä
Jatkoimme matkaa pitkin hiljaista katua ihmetellen. Päädyimme aukion laidalle, ja pysähdyimme ihmismeren edessä. Aukion täytti heleä-ääninen laulu. Lucia-neito seisoi kivisellä porrasaskelmalla sädehtivä kynttiläkruunu päässään, ja lauloi kahden muun nuoren tytön kanssa.
Taivas päällämme oli musta, roihuavat ulkotulet valaisivat. Jokainen meistä yksin ja yhdessä ihmisten keskellä, sävelten kietoutuessa ympärille ja jäädessä väräjöimään sieluun.
3. Yhteinen illallinen
Olin häkeltynyt kaikesta kauniista, ja saapuessamme illallispaikkaan ajattelin, että ilta oli jo ollut täydellinen. Voisinko enää enempää toivoa?
Rakennus, johon olimme matkalla, sijaitsi korkealla mäellä, aidatun piha-alueen perällä. Jouluiset valot hehkuivat kutsuvina, kun kävelimme kivetyn piha-alueen poikki pienelle ovelle. Sisällä vastaan tulvahti lämmin tunnelma, kun vanha, rosoinen rakennus toivotti meidät tervetulleeksi. Kynttilät lepattivat pöydässämme, teki mieli jutella kuiskaten, ettei tunnelma olisi rikkoutunut.
Vietimme ystävien kanssa useita tunteja tunnelmoiden ja ruuasta nauttien. Siitähän joulussakin on kyse. Rauhoittuu, tunnelmoi, jakaa hetken muiden kanssa?
Muutaman tunnin aikana koettu matka ystävien kanssa läpi jouluun valmistautuvan pienen kaupungin sai aikaan minulle joulutunnelman, ja oikean joulun odotuksen heräämään.
Rauhaisaa joulunaikaa toivotellen…
Anna Paldar's Book Corner 
Oi, kiitos ihanasta joulutunnelman jakamisesta 💖. Usein tunnelma syntyy lopulta ihan yllättävissäkin hetkissä. Kun katsoo ulos, piha on vihreä ja tihkuttaa hiukan vettä. Mutta, sisällä palaa kynttilöitä, soi joulumusiikkia ja kohta on piparintuoksuakin. Minä, joka en yleensä koskaan leivo jouluksi itse, teen tänä vuonna poikkeuksen ja värkkään vähän erilaiset joulupiparit.
Vielä pikainen siivous (en jynssää kaappeja, koska eivät ne jouluvierailijat kaappeihin katsele), vähäiset joulukoristeet esille ja rauhottumaan. Aijon vain olla ja nauttia hetkessä.
Ihanaa joulunaikaa sinullekin 🎄🕯🍀
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos! Piparintuoksuista, mukavaa joulua!
TykkääTykkää