Tunnetko nämä aidot vuoden 1939 evakkomatkan paikat?

Miksi juuri nämä paikat ?

Lauantai, 30.11.2019, on monelle 1930-1940-luvulla eläneelle ihmiselle, ja heidän perheilleen merkittävä päivä. 80 vuotta aikaisemmin, 30.11.1939, Suomessa syttyi Talvisota, ja moni karjalalainen perhe joutui lähtemään evakkoon omasta kodistaan kauas Länsi-Suomeen.

evakkomatka
Evakkomatka 1939 kartalla

Oma mummini oli sodan syttyessä teini-ikäinen. Hän lähti perheineen usean päivän matkalle kohti Nurmoa. Puhuin tästä matkasta usein mummini kanssa, ja tarina jäi elämään mieleni perukoille. Tästä syntyi yksi juonikudelman osa syksyllä 2019 julkaisemalleni kirjalle Mustan kiven varjo.

Kirjassa evakkoon lähtöä seurataan 5-vuotiaan tytön näkökulmasta. Matkakuvaus kulkee samaa reittiä, jonka mummini nuoruudessaan kulki. Kirjaa kirjoittaessani halusin myös itse kulkea tämän evakkoreitin alkutaipaleen läpi. Halusin nähdä omin silmin kaikki ne paikat, jotka mummini minulle kuvaili.

Kuisma – matka alkaa

Eräänä päivänä mummini sai koulupäivän päätteeksi kotiin vietäväksi liikekannallepanomääräyksen. Kaksi viikkoa sen jälkeen kodin pihaan ajoi hevosella tuntematon mies, joka antoi perheelle evakkolähtökäskyn. Matkaan piti lähteä seuraavana aamuna kello 6.  Mukaan tuli pakata eväät useammaksi päiväksi. Tyypillisiä eväitä olivat  lihakukko ja voileivät.

20180704_120435
Kuisman kyläkoulu kesällä 2018

Perhe siirrettiin ensin hevosreellä vajaan 10 kilometrin päähän Kuisman kyläkoululle. Ensimmäinen yö vietettiin koululla. Yön aikana tykkien jyske rajan suunnasta tuntui lisääntyvän ja lähenevän. Mummini pelkäsi, eikä nukkumisesta tahtonut tulla mitään.

Kuisman kyläkoulun rakennus on vielä paikallaan, mutta koulua siellä ei ole pidetty enää vuosikymmeniin.

Enon kirkko

Kuisman kyläkoululta ihmiset siirrettiin Enon kirkonkylälle. Matkaa kertyi vajaa 20 kilometriä, ja matkalaiset palelivat kirpeässä pakkassäässä.

Enon kirkko
Enon kirkko kesällä 2018

Osa ihmisistä majoittui rukoushuoneelle, ja loput kallistivat päänsä Enon kirkon puisille penkeille. Odotettiin junaa, joka veisi turvaan Länsi-Suomeen.

Enon puukirkko on rakennettu vuonna 1818, ja se on nykyisin Joensuun seudun vanhin kirkko. Kirkkorakennus säilyi  läpi sotavuosien tuhoutumatta.

Enon  rautatieasema

Seuraavana päivänä matkalaiset kuljetettiin muutaman kilometrin päähän Enon  rautatieasemalle odottamaan junaa. Kun juna vihdoin saapui, se täyttyi nopeasti. Ihmisiä istui lattioilla, pieniä lapsia nostettiin ylös tavarahyllyille. Ikkunat oli peitetty, eikä matkan etenemistä siten voinut seurata.

20180706_123910
Enon rautatieasema kesällä 2018

Ennen Lieksaa junarataa pommitettiin, mutta kuin ihmeen kaupalla juna ja sen kyydissä olleet ihmiset säästyivät. Matka jatkui, kun rata oli taas kunnossa.

Sodassa pommitusten kohteena olivat enimmäkseen junarata Enosta pohjoiseen sekä lähempänä itärajaa olleet kohteet. Enon rautatieasema tuhoutui pommituksessa 29.6.1941. Nykyinen asemarakennus rakennettiin 1940-luvulla.

Perillä Pohjanmaalla – Kouran asema

kouranasema
Kouran asemarakennuksen alkuperäinen paikka. Kuva heinäkuu 2020.

Matka jatkui kohti Pohjanmaata  kolme vuorokautta, kunnes lopulta juna pysähtyi Kouran asemalle.

Kouran ensimmäinen asema avattiin henkilöliikenteelle 15.8.1886 ja tavaraliikenteelle 15.10.1886. Rautatieasema siirrettiin alkuperäiseltä paikaltaan 1920-luvulla noin kilometrin verran Seinäjoen suuntaan. Rautatieasema lakkautettiin 1996. Rakennus itsessään siirrettiin pois paikalta ja on ollut siitä lähtien asuinkäytössä toisaalla.

Majoittuminen Ylijoen koululla

Evakkoon lähtenyt perhe pääsi  majoituspaikkaansa Ylijoen koululle. Koululle majoitettiin perheet, joissa oli useita lapsia. Pienemmät perheet sijoitettiin Kouran lähiympäristöön ihmisten koteihin.

Mummini perheineen yöpyi kuvassa olevassa vaaleankeltaisessa rakennuksessa. Rakennuksen vieressä on suuri, musta kivi, jonka päällä evakossa olleet lapset leikkivät. Koulua vastapäätä tien toisella puolella sijaitsi kauppa ja posti. 14-vuotias mummini pääsi sinne töihin evakkoajaksi.

Nurmoo-Seuran mukaan Nurmossa on muisteltu, että esim. evakkolaisten mukanaan tuomat karjalanpiirakat olivat uusi, outo ruoka: ” Voi raakkules, kun ovat hyviä mutta rumia” ( Muistitietoa evakkoreissusta Nurmoon, Pielisjokiseutu 9.1.2020, s. 2)

ylijoenkoulu
Ylijoen koulun pihapiiri heinäkuussa 2020.

 

Loppusanat

Sodasta on kirjoitettu paljon. Miksi siitä kannattaa kirjoittaa vielä lisää? Minua mummini tarinan kuuleminen auttoi ymmärtämään oman sukuni historiaa. Kenties kokemusten jakaminen auttaa ymmärtämään paremmin sitä surua, jota sotaa pakenevat ihmiset joutuvat kokemaan nykypäivänäkin?

Otin valokuvia vieraillessani mummini luona Enossa kesällä 2018 sekä automatkalla eräänä heinäkuisena päivänä vuonna 2020, kun halusin tutustua myös evakkomatkan loppupään paikkoihin. Nyt olen nähnyt paikat. Kenties jonakin päivänä hyppään junaan Enossa ja teen tämän samaisen matkan nähdäkseni kaikki ne maisemat, joiden ohi juna silloin kauan sitten on pimennetyin ikkunoin kulkenut.

2 kommenttia artikkeliin ”Tunnetko nämä aidot vuoden 1939 evakkomatkan paikat?

  1. Äitini oli kuljettamassa karjaa rajan takaa, ja puhui paljon Kuisman koulun kautta kulkeneista evakoista.. Hänkin oli sitten Savossa evakossa itse.. Voisin kysyä, josko hän haluaisi kertoa asioista sinulle. Äitini täyttää nyt 96 vuotta, mutta on ikäisekseen todella pirteä ja hyvämuistinen.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s